S-ryhmän osuuskauppojen osuudet

Päädyin viime vuoden lopulla sijoittamaan kahdeksaan eri S-ryhmän osuuskauppaan. Löysin kauppalehden keskustelupalstoilta aiheen, jossa oli käyty keskustelua osuuskauppojen vuosittain maksamista osuuspääoman koroista. Osuuskuntien korot ovat verovapaita 1500€ vuodessa saakka. Näin ollen osuuspääoman korot tarjoavat varsin tuottoisan sijoituskohteen. Korkoa maksetaan kullekkin vuoden loppuun mennessä täysimääräisesti maksetulle osuudelle. Käytin projektiin kaiken liikenevän käteisen ja hankin seuraavien osuuskauppojen osuudet:

Tuottoarviot pohjautuvat viime vuonna maksetttuihin korkoihin. Vähittäiskauppa on viime vuonna toipunut entisestään ja luvut ovat tuskin huononemassa. Tähän mennessä ainakin KPO ja PKO ovat ilmoittaneet, että osuuspääomalle maksetaan sama prosentuaalinen osuus korkoa kuin viime vuonna. Näin ollen siis 200€ sijoitukselle on luvassa 32€ korkoa, eikä tästä mene ollenkaan veroja. Mielestäni nämä tuotot ovat varsin hyviä ottaen huomioon sijoitusten pienuuden ja defensiivisyyden. Rikastumaan näillä ei pääse, mutta kokonaisuudessaan ne ovat hyvä lisä piensijoittajan sijoitusportfolioon.

Paras sijoitus

Luin hiljattain Marko Erolan kirjan Paras Sijoitus - Itsepuolustusopas sijoittajille. Kirjan kannessa takakannessa kirjan kerrotaan antavan neuvoja, joilla voittaa salkunhoitajat, meklarit ja sijoitusneuvojat. Nämä herättivät väkisinkin mielenkiinnon kirjaa kohtaan. Erola perustelee näkemystään vähintäänkin kattavasti. Kirjassa perehdytään siihen miksi tavanomaiset sijoitusvaihtoehdot eivät ole pitkällä tähtäimellä parhaita vaihtoehtoja. Ennen kaikkea kirjassa pyritään herättämään ajatuksia rahastoja vastaan. Rahastojen kulut syövät tuottoja, ja harva salkunhoitaja on vuodesta toiseen niin taitava, että salkunhoidon kustannukset tulisivat katetuiksi.

Kirjassa on tehty vertailuja eri rahastojen ja niiden vertailuindeksien välillä, ja poikkeuksetta pitkällä aikavälillä vertailuindeksi on tuottanut rahastoja enemmän. Myös suoraa osakesijoittamista Erola kritisoi. Hän esittää kysymyksen, miksi nähdä vaivaa osakkeiden perusteelliseen tutkimiseen ja valintaan, kun yhdellä ostolla voi ostaa nämä kaikki. Harvoin osakepoiminta kuitenkaan onnistuu täydellisesti, vaan kyse on merkittävissä määrin tuurista. Miksi siis etsiä neulaa heinäsuovasta ja käyttää tähän paljon omaa vapaa-aikaansa kun voi samalla ostaa koko heinäsuovan ja saada pitkällä aikavälillä paremman tuoton mahdollisesti joka tapauksessa? Samalla salkkuun saa runsaasti hajautusta ja tätä kautta pienempää riskiä.

Kirja herätti paljon ajatuksia ja kirjan sanoma on äärimmäisen fiksu. Olenkin tutkinut myös erillaisia indekseihin sijoittavia rahastoja (passiivisia rahastoja) sekä indeksiosuusrahastoja (etf) ja saatan sijoittaa osan tulevista sijoitettavista varoista myös näihin. Itse pidän kuitenkin sijoittamista kuitenkin mukavana harrastuksena ja osakkeiden seuraaminen on rentouttavaa, näin ollen en siitäkään haluaisi kokonaan luopua. Erola ehdottaakin kirjassaan että sijoittaja pitää halutessaan pienen pelikassan osakkeissa, mutta sijoittaisi kuitenkin suurimman osan sijoitusvarallisuudesta passiivisiin indeksirahastoihin. Suosittelen lukemaan!